Helle hyväilee ja minä hymähdän

Tämä blogi venyttelee raajojaan ja koittaa pikkuhiljaa toipua helteiden aiheuttamasta horrostilasta.
Johan on paahdetta riittänyt, kyllästyin helteeseen jo toukokuussa. Onhan se toki välillä ihanaakin ollut. Uinti on kyllä ollut kesän parasta antia, mutta tänä kesänä tuli pulahdettua aivan liian harvoin. Vielähän tässä ehtii. Luksusta kesässä on se, että  unohtaa miltä pitkienhousujen jalkaanvetäminen tuntuu. Sitä ei joka kesä koe.  Ei pukemista. Ja ihania ovat parvekeaamiaiset. Ja se kun voi nukkua kuukausitolkulla ikkunat auki. Luonto pursuaa...

Joka päivä olen kuitenkin odottanut illan viilenevän ja että jos edes hiukan tuulisi. Syksy jo vilahtelee mielessä. Lämpimät neuleet, liian pitkillä hihoilla. Jotkut tummat nahkakengät jalassa, paksu huivi kaulassa. Teen juonti parvekkeella,vaikka sen voisi juoda mielummin sisällä, koska kasvoille sataa. Ulkona on pimeää, eikä sinne tarvitse lähteä. Märän asfaltin tuoksu. Ainakin viimesyksynä näytti, että lähivaahterat olisivat olleet tulessa..pian niistä sitten lehdet putoaa. Koti. Hyvät uunissa valmistettavat ruoat. Tulisikohan poltettua kynttilöitä ja ehkä punaviiniä pitäisi hankkia varastoon...Noh noh, nyt pitää malttaa odottaa. Sieltä se elokuu nyt ensin vielä tulee.

Ompelusten saralla on ollut hyvin hiljaista. Yhden ruokalapun tuossa hätiin kerkesin surautella, kun niistä on meillä hiukan pulaa. Kankaana on kestovaippakaupasta joskus tilattu PUL-kangas. Päätin vähän retrotella. Noista vaippakankaan paloista olen aiemminkin ruokalappuja väsäillyt, toimii paremmin kuin mikään muu. Käytön jälkeen huuhtasee ja käyttöön taas valmis heti kanttauksen kuivuttua.

Ajattelin etten tänne pistäisi muita kuin sisustus-, kangas- tai lastenvaatelöytöjä kirpputorilta. Tulee niin usein luuhattua lähikirppiksellä ja ainahan sieltä jotain tarttuu mukaan, ettei kaikkea sentään voi esitellä. No mutta tämä nahkainen peruslaukku saa nyt kunnian päästä kuvaan, koska se löytyi taannoin pilkkahintaan Kokkolalaiselta kirpputorilta ja on ollut todella mieluisa. Olkahihnasta sen saa jopa rattaisiin roikkumaan kuin hoitolaukun.

Loppukevennykseksi kuva heräteostoksestani...no oltiin me perunoita muutenkin ostamassa:)

Vihreä virkistää!

 On pitänyt kiirettä. Heti helteiden tultua, meidän Neiti B lopetti päiväunet ja äidillä ei ollutkaan aikaa omiin puuhiinsa. Sitten "pankkiirin" loman alettua on koko arki mennyt ihan sekaisin. Tänään kotiuduttiin reilun viikon reissulta ja voi kyllä se koti on niin ihana, meidän koti! Oli se reissukin hyvä, mutta nyt tuntuu, että nyt se loma vasta alkaakin. Arjesta on päästy irti ja sukulaisissa saatu käytyä.

Koskaan en ole varmaan näin hyvin syönyt. Eikä kyllä siilikään, antoivat sille halloum-juustoa, mahtaako sen vatsa kestää.. On ajeltu pitkin Pohjanmaata. Syöty makiaa juustoa, kahlattu Hailuotoa, käyty navetassa, bongattu lintuja, ruokittu paikalliset siilit tosiaan..

 Vain yhden ompeluksen kerkesin itselleni kursia kasaan, ennen kun reissuun lähdettiin.

Tämä toppi on todella toimivaksi mielenvirkistäjäksi todettu. Kokeilu oli oikeastaan muruhuttu-blogin innoittamana tehty. Vyötäröompeleissa on siis kuminauha alalankana, myös olkaimissa kumilankarypytys toimii, niin toppi on helppo pukea. Kangas on Eurokankaasta, ja siis ihanaa kangasta! Topin kaava oma, tehdessä muotoutunut.

Tästä on hyvä jatkaa.

Ranch-tunnelmissa

Äitini osti kirpputorilta vanhat H&M:n farkut 10n sentin hintaan. Ne olivat kyllä polvista jo aika kuluneet. Mietin jo ettei me niillä mitään tehdä, kunnes keksin polvipaikat.
Jotenkin samettiset paikat ja brodyyrikoristus lahkeissa alkoi tuntua veikeältä tuunausidealta.  Dallas-farmareiden valmistuttua nauroimme "pankkiirin" kanssa että varahousut näistä tosiaan tuli. Nyt näitä on kuitenkin käytetty jo useampana päivänä, kontattu nurmikolla ja hiekkalaatikolla. Nämähän on mainiot!

Meinasin etten kehtaa näitä tänne laittaa, mutta laitoinpa silti. Aika hankalaa oli jo valmiisiin housuihin polvipaikkoja saada, siisteys on näissä nyt toisarvoinen seikka, vai mitä.

Mansikoita,jäätelöä, kastuneet sandaalit ja illan sinisiä hetkiä.

Nautin kesästä vaikkei aurinkoa näy. Voisipa tuoksusta ottaa kuvan sateen jälkeen.
Enää viikko ja perheen yhteinen kuukauden mittainen loma alkaa.Nyt tulee siis kiire tehdä hellehepeneitä. "Tamineita tenaville" kirjasta on ollut jo paljon iloa ja mielikuvitus juoksee minkä kerkeää. Jotain ihanaista sain jo valmiiksikin..

Todella suloinen mekko valmistui siis juuri! Olen ihan taivaissa ja miten helppo toteutuskin oli. Kirjassa on hyvät ohjeet. Hilcon kangasunelma  on ostettu jo joulukuussa Oululaisesta  Amoriini-kangaskaupasta, kyllä kuosi edelleen miellyttää! Ja myös mekon malli. Luulenpa ettei meille vähään aikaan tule vaatteita ilman rypytystä tai rimpsua, ne vie minut mennessään.
Mekosta tuli kyllä hivenen suuri, mutta pitää seuraavaan vähän kaavaa muokata, että puhvihihatkin pääsevät oikeuksiinsa. Kaava on siis aiemmin mainitusta kirjasta.

Hirveä hinku tehdä heti lisää ja jotain itsekin tarvitsisin. Miksi kesälläkin pitää nukkua..

Keskellä keskiviikkoa

Olen nautiskellut elämästä perheen parissa viimeaikoina. Kun "pankkiiri" kulkee nykyään autolla työmatkat, jää yhteistä aikaa mukavasti. Ei sitten kehtaa joka päivä omia hommiaan joka välissä tehdä.

Koirakin ehdittiin pestä ja ai että tuli kaunis..

No mutta, viileät kelit innostivat tähän velourtunikan tekoon. Päätin ensikertaa testata myös aplikointia...tiheällä siksakilla ja liimakankaalla kuvan kiinnitin. Resorikanttauksen ompelin siksakilla senkin, paljon siistimpi tuli kuin suoralla. Täytyy paremmalla ajalla tutustua noihin aplikointitikkeihin..
Kaava on siis tuttu Ottobre liivimekko. Kangas Eurokankaasta ja aplikointikangas löytyi kangasarkistoistani.

 

Sitten, löysin ihanaiselta kirpputorilta käyttämättömän käsityökirjan kaavoineen: Ompele tenavien tamineet 0-4vuotiaille! Kirja ei selaamalla näytä paljon miltään, tylsiä piirroksia vaan ,mutta tutustuttuani siihen hieman se on ajanut minut kaavojen piirtämiseen, kankaiden leikkuuseen ja yllätysyllätys poimuttamiseen. Kunhan aikaa olisi , niin valmistakin tulisi. Katsotaan, jos ensikerralla...

Savanni nukahtaa..

 

Nyt on sitten opittu tekemään laskos. En oikein osannut tulkita kaavaa ja sain purkaa laskoskohdan useasti, että siitä olisi tullut kaulalta istuva. Moneen otteeseen tein liian pienen laskoksen. Tuli tehtyä äidille ja tyttärelle hellevaatteet siis samasta kuosista..mutta pakkohan molempien oli saada jotain tuosta norsukankaasta. Onhan se retroa, mutta jotenkin väreistä huokuu myös afrikka. Kaava on yllättäen Ottobre 3/10 savannitunika. Kangas vanhaa pussilakanaa ja alempi kangas on Eurokankaan paitakangasta. Pidensin tätä hivenen,mutta kyllä konttaus silti onnistuu, kun kävelyä meillä vasta harjoitellaan. Nappilistan tilalta laitoin muovinepparit taakse. Yksityiskohtia karsin myös pois.

 Tykkään kyllä tästä, malli sopisi kyllä paremmin jo kävelevälle,..joten sitä odotellessa.

Kotia laitellaan..

Piti tulla esittelemään kirpputorilöytöjä, kun "pankkiiri" sai ne vihdoin porattua paikoilleen.
Tämä täysin käyttämätön muffinssitasku oli kotia vailla Pelastusarmeijan kangashyllyssä. Tätähän me justiin etsittiin! Hmm..huomaan että jostain syystä tuota vaaleanpunaista on viimeaikoina pyrkinyt Neiti B:n vaatetukseen ja huoneen sisustukseen..tämä sopii kyllä hyvin hänen katettuun sänkyynsä. Siitä voin laittaa kuvia myöhemmin, kunhan se muuttaa pois meidän makuuhuoneesta.

Sitten toinen kaivattu löytö oli puinen pupu-naulakko. Yksinkertaisuudessaan mukava. Tämä löytyi Kierrätyskeskuksesta, jonne tämä äiti lähtee tänäänkin hieman huilaamaan kotiympyröistä.

Mukavaa kun olette löytäneet tänne.