torstai 30. joulukuuta 2010

Joulu ja sen jälkimainingit



Joulu. Aattona mieheni sukulaiset ahtautuivat kotiimme syömään, juhlimaan ja lahjoja avaamaan. Tunnelma oli hyvä- pelkäsin että lapsukainen saa aivan liikaa lahjoja ja stressaantuu ennemminkin kuin nauttii. Lahjoja tuli, lapsen parhaaksi lahjaksi osoittautui puinen uuni. Myös nallet ja muut pehmolelut ovat kovasti päässeet nauttimaan teehetkistä, pukinkontista tullut metallinen astiasto on siis myös hittituote. Myös paketeista tai ainakin suuresta paperikassista oli iloa. Joulupäivänä saimme olla ihan oman perheen kesken. Tutkittiin kukin joululahjojamme ja ulkoiltiin mukavassa pakkasessa. Ei kiireen häivää. Joululaulut soivat minkä kerkesivät. Uudet lelut saivat jo aattona pienokaisen toimimaan pikakelauksella ja nukkumaanmenosta muodostuikin isin ja äidin hermoja koetteleva tuntien taival, josta näyttää nyt muodostuneen jo tapa;) Tapanina matkattiin siskoni perheen luo, jossa lapsia on viisi, joten ylikierrokset senkun paukkuivat. Huh.. ei ole meidän neiti B varmasti yksin kokemassa joulunvieton raskautta;)
Meillä lapsia on vain yksi, joka ei suuriin väkijoukkoihin ja uusiin haastaviin leluihin ole vielä kerennyt kunnolla tottumaan.
Uudenvuoden "lahjoiksi" rouhin mausteita. Saadut pilttipurkit täyttävät nyt tarkoitustaan maustepurkkeina. Niissä on kiinalaista viismaustetta, jonka sekoitin itse, eli se sisältää kanelia, neilikkaa,fenkolia,tähtianista ja cayennepippuria. Kiinanpippuria siinä piti olla, mutta näin se meillä on toiminut oikein  hyvin kana-,liha- ja miksei kasvisruokienkin maustajana. Nyt odotan innolla uuttavuotta. Nähdään sitten.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti