Pientä paloista

Haaveilen rintamamiestalosta. Kävimme yhtä sellaista katsomassakin ja silloin oli ajatuksissa että eihän me mitään omakotitaloasujia kyllä olla. No ei varmasti, kuka leikkaisi nurmikon, loisi lumet, korjaisi lukot, huolehtisi että on lämmin. No kun sieltä näytöstä lähdettiin, olin myyty. Samoin talo pian. Ei meille kuitenkaan. Hinta nousi mahdottomaksi ja tulihan tämä talohimo meille vähän äkkiä. No nyt se on tullut jäädäkseen. Samalla kun haaveilen talossa olevasta pihasta ja elämästä omassa talossa, haaveilen siitä kun on  oikein paikka joka asialle. Ja säilytystilaa..Siitä on näemmä alkanut olemaan pulaa.
Päätinkin kantaa korteni kekoon ja ruveta tuhoamaan omia kankaan jämiäni, joista lähinnä kangaslaatikkoni täyttyvät ja jotka nekin vievät järjettömän paljon tilaa. Parit housut sain aikaan ja jotakin on työn allakin.Jotakin karsiutui tulevaan arvontaan, jonka järjestän pian. Eli huhuu kangashamsterit; kangasarvonta tiedossa!

Velourhousuissa on Eurokankaan resorit ja velouria, joka on ihanaa, toisin kuin kuvassa. Kaava muokkautui jäljellä olevien palojen muodoista. Housut vähän lönöttää kuvassa mutta niistä tuli kyllä mieluisimmat pökät mitä olen tehnyt ja itse malli on kuitenkin elementissään. Toiset housut ovat blogivoittokankaiset ja kuosi ei esittelyjä kaipaa arvelen, "resori" on lörppöä ja kotoisin Eurokankaasta. Keltaiset vaatteet on meillä harvinaisia, tämä vaaleankeltainen varsinkin nyt miellyttää kyllä. Täytyy hakea sitä jostakin, että saadaan paita näille pöksyille, kun tämä kangas ei aivan paitaan riittänyt. Tyttärelle selvästi mieluinen kuosi, pyjamapöksyt oli tarkoitus tehdä, mutta katsotaan päätyvätkö päiväkäyttöön. Kuvausrekvisiitaksi oli laitettava mieheni vanha Monchichi, muistaako joku näitä vielä? Tämä on meillä kovassa käytössä.

Viikonlopun ohjelmassa olisi vihdoinkin joululahjojen ostelua, katsotaan jos vaikka pääsisitte ensiviikolla katsomaan, mistä haaveilin ja mihin päädyin. Hyvää viikonloppua siis.