Helle hyväilee ja minä hymähdän

Tämä blogi venyttelee raajojaan ja koittaa pikkuhiljaa toipua helteiden aiheuttamasta horrostilasta.
Johan on paahdetta riittänyt, kyllästyin helteeseen jo toukokuussa. Onhan se toki välillä ihanaakin ollut. Uinti on kyllä ollut kesän parasta antia, mutta tänä kesänä tuli pulahdettua aivan liian harvoin. Vielähän tässä ehtii. Luksusta kesässä on se, että  unohtaa miltä pitkienhousujen jalkaanvetäminen tuntuu. Sitä ei joka kesä koe.  Ei pukemista. Ja ihania ovat parvekeaamiaiset. Ja se kun voi nukkua kuukausitolkulla ikkunat auki. Luonto pursuaa...

Joka päivä olen kuitenkin odottanut illan viilenevän ja että jos edes hiukan tuulisi. Syksy jo vilahtelee mielessä. Lämpimät neuleet, liian pitkillä hihoilla. Jotkut tummat nahkakengät jalassa, paksu huivi kaulassa. Teen juonti parvekkeella,vaikka sen voisi juoda mielummin sisällä, koska kasvoille sataa. Ulkona on pimeää, eikä sinne tarvitse lähteä. Märän asfaltin tuoksu. Ainakin viimesyksynä näytti, että lähivaahterat olisivat olleet tulessa..pian niistä sitten lehdet putoaa. Koti. Hyvät uunissa valmistettavat ruoat. Tulisikohan poltettua kynttilöitä ja ehkä punaviiniä pitäisi hankkia varastoon...Noh noh, nyt pitää malttaa odottaa. Sieltä se elokuu nyt ensin vielä tulee.

Ompelusten saralla on ollut hyvin hiljaista. Yhden ruokalapun tuossa hätiin kerkesin surautella, kun niistä on meillä hiukan pulaa. Kankaana on kestovaippakaupasta joskus tilattu PUL-kangas. Päätin vähän retrotella. Noista vaippakankaan paloista olen aiemminkin ruokalappuja väsäillyt, toimii paremmin kuin mikään muu. Käytön jälkeen huuhtasee ja käyttöön taas valmis heti kanttauksen kuivuttua.

Ajattelin etten tänne pistäisi muita kuin sisustus-, kangas- tai lastenvaatelöytöjä kirpputorilta. Tulee niin usein luuhattua lähikirppiksellä ja ainahan sieltä jotain tarttuu mukaan, ettei kaikkea sentään voi esitellä. No mutta tämä nahkainen peruslaukku saa nyt kunnian päästä kuvaan, koska se löytyi taannoin pilkkahintaan Kokkolalaiselta kirpputorilta ja on ollut todella mieluisa. Olkahihnasta sen saa jopa rattaisiin roikkumaan kuin hoitolaukun.

Loppukevennykseksi kuva heräteostoksestani...no oltiin me perunoita muutenkin ostamassa:)

Vihreä virkistää!

 On pitänyt kiirettä. Heti helteiden tultua, meidän Neiti B lopetti päiväunet ja äidillä ei ollutkaan aikaa omiin puuhiinsa. Sitten "pankkiirin" loman alettua on koko arki mennyt ihan sekaisin. Tänään kotiuduttiin reilun viikon reissulta ja voi kyllä se koti on niin ihana, meidän koti! Oli se reissukin hyvä, mutta nyt tuntuu, että nyt se loma vasta alkaakin. Arjesta on päästy irti ja sukulaisissa saatu käytyä.

Koskaan en ole varmaan näin hyvin syönyt. Eikä kyllä siilikään, antoivat sille halloum-juustoa, mahtaako sen vatsa kestää.. On ajeltu pitkin Pohjanmaata. Syöty makiaa juustoa, kahlattu Hailuotoa, käyty navetassa, bongattu lintuja, ruokittu paikalliset siilit tosiaan..

 Vain yhden ompeluksen kerkesin itselleni kursia kasaan, ennen kun reissuun lähdettiin.

Tämä toppi on todella toimivaksi mielenvirkistäjäksi todettu. Kokeilu oli oikeastaan muruhuttu-blogin innoittamana tehty. Vyötäröompeleissa on siis kuminauha alalankana, myös olkaimissa kumilankarypytys toimii, niin toppi on helppo pukea. Kangas on Eurokankaasta, ja siis ihanaa kangasta! Topin kaava oma, tehdessä muotoutunut.

Tästä on hyvä jatkaa.